tiistaina, elokuuta 20, 2013

Liikenne Marokossa

Liikenne tuntuu suomalaisen silmissä valtavalta kaaokselta. Liikennesääntöjä ei tunnu olevan ja kaikki kulkevat oman tahtonsa mukaan. Jollain mystisellä tasolla siinä on kuitenkin jokin mystinen logiikka ja sitä logiikkaa on vain mahdoton selittää.

Teihin on maalattu kaistojen viivat, mutta oikeastaan kukaan ei niitä juuri seuraa. Jos tykkää ajaa tien vasenta reunaa niin siitä vain niin kauan kun ei ole vastaan tulevaa liikennettä. Usein autot ajavat hiljaisena aikana keskellä tietä. Ruuhka-aikana taas olen nähnyt pahimmillaan kaksikaistaisella tiellä viisi autoa vierekkäin ja niiden edessä oli juuri silloin vielä tulossa alikulkutunnelikin kaiken lisäksi.

Olen muutaman kerran ajanut itsekin autolla Marokossa. Alussa olin täysin kauhuissani, mutta sitten kun vain päätin että olen vastuussa ainoastaan siitä että oma auto kulkee ennakoitavasti ja katson ainoastaan että edessä ei ole mitään mihin törmätä, niin kyllä muut kulkuneuvot varovat sitten minua.

Paikallisten kyydissä ollessani olen kyllä muutaman kerran muutamat rukoukset heittänyt kun edessä on ollut selkeästi vaaratilanteita. Kuten esimerkiksi ohitetaan auto vaikka samalla hetkellä viereisellä kaistalla on menossa auto toiseen suuntaan.



Suurimpia riskiryhmiä liikenteessä ovat moottoripyöräilijät ja ne harvat polkupyöräilijät. Ne puikkelehtivat täysin arvaamattomasti liikenteen pienimmissäkin sopukoissa. Kypäriä ei niillä juurikaan ole ja niiltä, joilta sen tapainen löytyy, on se jostain syystä päässä nurinpäin.

Jalankulkijat taas ovat täysin oman onnensa varassa. Muut ajoneuvot eivät juurikaan varo heitä ja he joutuvatkin kulkemaan melko ripeästi kaistojen välissä.

Juttelin yhden paikallisen kanssa liikenteestä ja autokouluista. Sen selostuksen jälkeen kyllä ymmärrän miksi liikenne on mitä on. Jos ajokortin hakijalta löytyy tarpeeksi pänäkkää, niin ajokortin saa tuosta noin vain ilman mitään ajotaitoa. Tosin ei se autokoulukaan juuri kehuttava ole. Ajo-opetus tapahtuu suljetulla alueella, jossa ajetaan vain ympyrää ja harjoitellaan taskuparkkeerausta pari tuntia. Sitten vain ostamaan se ajokortti.
Ja luoja vain tietää kuinka paljon tuolla liikenteessä on kuskeja, joilla ei ole ajokorttia laisinkaan.

En tiedä milloin olisi paras aika ajaa autoa; päivällä vaiko yöllä. Päivällä on enemmän ajotaidottomia liikenteessä, mutta ainakin on valoisaa nähdä muu liikenne. Yöllä taas on hiljaisempaa, mutta ne harvat liikkeellä olevat ajoneuvot ovat vaarallisia.
Ensinnäkin Marokossa ei katsasteta autoja, joten autojen kunto on mitä on. Niiden ajovalot voivat sojottaa vaikka taivaalle tai ne vain nyt sattuvat olemaan rikki. Moottoripyöriä, jalankulkijoita ja aaseja kärryineen ei näe ennen kuin ne ovat alle 10 metrin päässä autosta, missään niissä kun ei ole edes heijastimia ilmoittamassa niiden olemassaolosta. Ja niiden lisäksi vielä villieläimet ja kulkukoirat.
Toiseksi, vaikka autoja ei katsasteta niin niillä ajetaan lujaa... todella lujaa ja yöllä tehdään niitä samoja uhkarohkeita ohituksia kuin päivälläkin.
Kolmanneksi, kiitos sen  loistavan ajo-opetuksen esimerkiksi valojen käyttö on täysi mysteeri ihmisille. Pitkiä valoja ei jakseta vaihtaa lyhyille muiden autojen lähestyessä tai sitten niitä pitkiä valoja vain ei jakseta käyttää ja ajetaan vain lyhyillä valoilla pilkkopimeässä.
Neljänneksi, useimmat tiet eivät ole hyvässä kunnossa joten niissä voi esiintyä suuriakin kuoppia, jotka on havaittavissa vasta viime hetkellä.

Itse suosin liikkumisessa mieluiten pitkillä matkoilla junaa tai hieman kalliimpaa bussia. Kalleimpien bussifirmojen busseja sentään huolletaan ja niillä voi olla jopa jonkinlainen vakuutus matkakontissa olevien laukkujen  katoamisen varalle. Lisäksi nuo bussit eivät pysähdy poimimaan jokaista bussiin pyrkijää vaan ottavat kyytiläisiä ainoastaan tietyiltä bussiasemilta.
Kaupungeissa suosin takseja. Jokaisessa kaupungissa on omavärisensä taksit. Casablancassa esimerkiksi pikkutaksit ovat väriltään punaisia ja isommat taksit valkoisia. Taksit eivät mielellään lähde oman alueensa ulkopuolelle, joten siinä onkin säätämistä kun haluaa siirtyä taksilla kaupungista toiseen.

Casablancan pikkutakseja - hieman uudempaa mallia
Pikkutaksit ovat useimmiten pikkuFiatin kokoisia ja ne varataan aina täysin matkustajan omaan käyttöönsä.
Isot taksit taas ovat kokoluokkaa vanha mersu ja toimivat pikkubussin tapaisesti. Matkustajia otetaan kyytiin, jos taksista löytyy tilaa. Ja niitä matkustajia mahdutetaan kyytiin usein miten etupenkille kaksi kappaletta ja takapenkille neljä kappaletta.

Omalla autolla kaupungissa liikkuessa on melkeinpä kiitollinen parkkipojista. Melkein jokaisella kadunvarrella on oma parkkipoikansa, joka auttaa löytämään autolle paikan ja avustaa autonkuskia taskuparkkeerauksessa. Voisi sanoa että marokkolaiset ovat loistavia taskuparkkeerajia sillä muita parkkeeraustapoja ei oikeistaan täällä ole saatavilla. Parkkipojat myös jollain tasolla huolehtivat että asiattomat eivät pääse autoihin käsiksi, tosin joillain alueilla poikien vastuulla on niin suuri kadunpätkä että heidän on mahdotonta vahtia jokaista autoa.

Ei kommentteja: