tiistaina, elokuuta 20, 2013

Kuljen pitkin kulunutta asfalttitietä. Lyhdyn himmeä valo näyttää tiellä suuria tummia petoja, jotka lähemmällä tarkastelulla paljastuvat skorpionin sijaan vain pikkukiviksi.
Poistun tieltä pienelle soratielle. Kivet narskuvat sandaalien alla ja menevät varpaiden väliin.
Sisämaasta päin nousee tulikuuma aavikkotuuli. Se kuumentaa vaatteeni hetkessä polttaviksi. On kuin olisin kuivassa saunassa. Tätä kuumuutta on päästävä pakoon.
Pimeässä laskeudun rinnettä alas tunnustellen jokaista askelta. Lyhty antaa vain haalean kuvan polusta, jota kuljen.
Tunnen miten sora muuttuu pikkukiviksi. Tuuli kuumottaa edelleenkin niskassani.
Pikkukivet muuttuvat isommiksi kiviksi ja horjuen hypin kiveltä toiselle. Kasvoissani tuntuu kevyt viileys. Alan olla lähellä määränpäätäni.
Kivet loppuvat ja tunnen jaloissani viileän hiekan. Jatkan matkaani eteenpäin. Hiekka muuttuu kosteammaksi. Hetken päästä tunnen miten viileät aallot hyväilevät jalkojani. Tekisi mieli mennä uimaan, mutta pimeässä meri tuntuu pelottavalta, joten tyydyn pysyttelemään rantavedessä.
Polvistun veteen ja annan aaltojen vyöryä ylitseni. Suolainen vesi tuntuu virkistävältä.
Palaan takaisin rannalle. Etsin ison laakean kiven ja paneudun siihen selälleni.
Katson taivaalle. Yritän löytää otavan ja muut tutut tähtikuviot. Ne tuntuvat olevan täysin väärissä paikoissa.
Tuijotan hetken aikaa kohtisuoraan ylös katsellen taivaan halki menevää harmaata vanaa. Vanan keskellä on himmeämpi viiva. Tuijotan vanaa hetken ja toisen. Silmäni laajenevat tajutessani tuijottavani Linnunrataa.
Mereltä tulee viileä kasvoja hyväilevä tuuli. Suljen silmäni. Nautin tuulesta, meren tuoksusta. Kuuntelen aaltojen pauhua ja korvan juuressa olevan vesilammikon simpukoiden pientä pulputusta.
Torkahdan hetkeksi.
Ilman käydessä viileämmäksi nousen ylös ja lähden kävelemään kohti majapaikkaani.
Aavikkotuuli on alkanut vaimenemaan ja ilma tuntuu raikkaammalta.
Majapaikalle päästyäni ilma on viilennyt jo sen verran että pystyn nukkumaan vuoteessani.
Meren pauhu kuuluu taukoamatta ja vaivuttaa minut uneen.

Ei kommentteja: